| Globaalistamisen apostoli Edellinen sivu | Seuraava sivu | Matti Palo ei ole pelkästään metsäntutkija, vaan on aktiivinen vaikuttaja monessa kulttuuriin liittyvässä. Hänen “Keskipohjanmaa”-lehdessä vuonna 1966 julkaistun ideakirjoituksen pohjalta ryhdyttiin järjestämään Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleja, ja hän on ollut mukana monessa muussakin Keski-Pohjanmaata koskevassa perinne- ja kulttuurihankkeessa, kuten seitsemän vuotta sitten perustetussa Alnus ry:ssä, jonka tarkoituksena on lähinnä metsäkulttuurin ja metsien merkityksen tunnetuksi tekeminen Keski-Pohjanmaalla ja kansainvälisesti.
| | | ”Kälviällä sijaitseva ”Kotieläinpuisto ja talonpojanmuseo” ei ole Palon Matin, vaan Toivosen Matin aikaansaannoksia. Vuonna 1984 perustettu eläinpuisto ja museokylä laajenevat jatkuvasti ja tarjoavat joka kesä jotain uutta. Tänä kesänä pidettiin siellä vanhanajan hevosmarkkinat, jossa oli mukana noin 80 hevosta. Matit museokylään kuuluvassa puusepäntehtaassa, joka kuului aikoinaan Matti Toivosen isoisälle | |
Alhainen kantohinta johtaa metsien hävitykseen
”Sosialistisessa metsätaloudessa valtio määrittää hallinnollisesti kantohinnat, ja se johtaa säännönmukaisesti alihinnoitteluun. Otan muutaman esimerkin. Afrikassa keskimääräinen kantohinta on ollut noin 1 $/m3, Venäjällä samaten, joskin viime aikoina sitä on nostettu 4 dollariin. Kanadassa, joka myös on merkittävä sosialistisen metsätalouden harjoittaja, hinta on keskimäärin 9 $/m3.
Miksikö hinta pidetään näin matalalla? Siksi, että siinä on korruption rahoituksen päärahalähde. Kun kantohinta on alhainen ja vientihinta rajalla tai satamassa maailmanmarkkinahinta, se jättää valtavan pelivaran niin suurille voitoille kuin korruptiolle.” Palo toki myöntää, ettei Kanadan alhaista kantohintatasoa tule laskea korruption syyksi, vaan ”siellä alhaista hintatasoa pidetään siksi, että se kannustaisi kotimaista metsäteollisuutta investoimaan omaan maahan ja että näin luotaisiin työllisyyttä ja taloustoimintaa. Mutta se johtaa siihen ongelmaan, että on vaikea motivoida metsätalousinvestointeja. Vaikka Kanadassa on yksityismetsiä vain 6 %, niitä on kuitenkin kaksi kertaa Suomen yksityismetsien määrä. Mutta ne joutuvat kärsimään sosialistisen metsätalouden ongelmasta: valtion metsät määräävät kantohintatason, joten mikään ei kannata yksityismetsissäkään”, Matti nauraa. Hän sai tästä lausumastaan hiljattain runsaasti julkisuutta Kanadan lehdistössä, ja hänen väittämänsä yritettiin kiistää ministeritasoa myöten. ”Heillä säilyy kuitenkin ongelmana USA:n langettamat tuontitullit sahatavaralle. Tukkien kantohinnoittelu antaa epäreilun kilpailuedun kanadalaisille sahoille yhdysvaltalaisiin sahoihin verrattuna.”
Miten sitten päästä eroon korruptiosta ja metsien alihinnoittelusta? ”Ei se ole helppoa. Pekka Patosaaren johtama YK:n metsäfoorumi on yrittänyt aikaan saada maailman metsäsopimusta. Lisäksi foorumi on laatinut maiden hallituksille noin 200 toimenpidesuositusta kestävän metsätalouden turvaamiseksi. Ei niitten avulla tähän ongelmaan päästä käsiksi, kun metsiä koskeva päätöksenteko on hallitusten ja metsänomistajien käsissä. Niin kauan kuin korruptiota ei saada kitketyksi ja metsien arvoa oikein hinnoitelluksi, metsien hävitys jatkuu. Alhainen kantohinta johtaa myös tuhlailuun puun hankinnassa ja jalostuksessa.”
| Edellinen sivu | Seuraava sivu |
|
