|
|
Kämppäelämää
Metsätyömiehiä varten tarvittiin yöpymispaikkoja työmaiden läheisyydestä. Pikkuradalle kämppäasutusta syntyi heti 1920-luvun alkupuolella. Radan varrella oli myös pieniä ja huonotasoisia maalattiakämppiä.
Metsätyömiehet asuivat kämpissä yleensä syksystä kevääseen. Keväällä ja kesällä kämppiä asuttivat metsien istuttajat ja kylväjät sekä leimausporukat.
Ruoanvalmistuksen lisäksi kämpässä kuivatettiin työssä kastuneet vaatteet ja huollettiin työvälineet. Yöt vietettiin makuulavereilla eli ritseillä.
Kämppälaki vuodelta 1928 antoi ohjeita metsätyömaiden asuntojen rakentamisesta. 1930-luvulla kämppien tasoa ja varustusta parannettiin asteittain.
Vuoden 1947 kämppälaki toi ensimmäiset metsähallituksen palkkaamat kämppäemännät, joiden tehtäviin kuului mm. ruoanlaitto ja siivous.
|
Lain mukaan emäntää samoin kuin vaatteiden ja valjaiden kuivatusta varten piti olla oma tilansa
Emäntiä oli Jänissalossa, Itäojalla, Kalliosaarella, Särkijärvellä ja Saarivedellä. Kämpässä saattoi olla myös kämppäisäntä.
Pohjapiirros Takkulan talo. Piirtänyt Esa Haapakoski, Sievi Pdf (0,176 Mb)
Pohjapiirros Kalliosaaren kämppä. Piirtänyt Esa Haapakoski, Sievi Pdf (0,205 Mb)
Kämpän säännöt Metsähallituksen Haapajärven toimiston arkisto, Pdf (0,127 Mb)
|
 |
Kämppäemäntä Ellen Kuoppala (o.s. Muhola) ja kämppäisäntä Martti Pennala Sievistä huolehtivat Saariveden suuren savottakämpän muonituksesta. Kuva SKSA/Pikkurata. |
|
|
|
|
