Yhteystiedot

Alnus ry
Mastotie 10
68100 Himanka

Läskikapinasta Sisällissodan jälkeiset vuodet olivat vaikeita suomalaisille työmiehille ja palkkataso oli usein kestämätön. Tämän takia ei Jahvetti Moilasella, Karjalan punakaartilaisella, ollut vaikeuksia värvätä nostattamansa kapinan taustalle jopa satoja suomalaismiehiä. Läskikapinan katsotaan alkaneen 2. helmikuuta 1922 Savukosken metsätyömaalta, joka vallattiin Moilasen johtaman ryhmän toimesta. Tarinan mukaan Moilanen piti työmiehille taistelujulistuksen läskilaatikon päällä seisten. Kapinaan osallistuneet työmiehet aseistettiin Neuvostoliitosta tuoduin asein. Moilasen joukossa oli mukana myös vanhoja Muurmannin legioonan punakaartilaisia. Kapinan suorana tarkoituksena oli ilmeisesti kerryttää suomalaista nostoväkeä Neuvostoliittoon ja Knäsöin kylään, joka toimi tuolloin punakaartilaisten tukialueena. Tämä liittyi ajatukseen luoda Suomen, Ruotsin, Norjan ja Karjalan pohjoisalueiden välille rajat ylittävä punainen neuvostotasavalta. Läskikapinan voidaan katsoa myös olleen vastavoima samanaikaiselle itäkarjalaisten kansannousulle. Kapinalliset liikkuivat Savukoskelta itään ryöstäen ja pakkolunastaen asukkailta elintarvikkeita, aseita ja hevosia ja kerryttäen samalla joukkoaan halukkailla miehillä. Eriskummallinen yksityiskohta toiminnassa oli, että monet takavarikoiduista hevosista palautettiin lopulta oikeille omistajilleen, kiitosten kera. Läskikapinan katsotaan päättyneen jo 7. helmikuuta, kun retkikunnan jäljelle jäänyt joukko ylitti Neuvostoliiton rajan. Kapinasta ei tiedetä koituneen kuolemantapauksia ja vain yksi haavoittuminen on tiedossa. Vakavimmin kapinallisjoukko vaikutti paikallisten asukkaiden mieliin. Alusta asti mukana oli propagandaa, jonka mukaan koko Suomi oli kapinan keskellä. Lisäksi ryöstely loi paikallisväestön keskuudessa pelkoa. Jahvetti Moilanen oli oikealta nimeltään Frans "Janne" Myyränen. YLE Elävä arkisto Ville Matilainen


kotisivut yhdistykselle