Yhteystiedot

Alnus ry
Mastotie 10
68100 Himanka

Hirsimehtä 1 - Hirsimehtän synty:


Voimakas Laivanrakennus - ja tervanpoltto 1700 - 1800-luvuilla "verottivat" suuresti maakunnan metsävaroja.

Kälviällä riehui vuonna 1766, suuri metsäpalo, joka tuhosi noin kolmanneksen Pitäjän metsistä. Tuolloin uskottiin kestävän miespolvia, ennenkun niissä olisi mitään hakattavaa.

Kälviä, niinkuin Hirsimetsäkin irtautui Kokkolasta vuonna 1639 ja Pietarsaarestakin Kokkolan mukana n. 150 vuotta aiemmin.

Omaksi alueeksi Hirsimetsä muodostettiin vasta Isojaon aikana, tarkemmin vuosina 1770 -1773 jolloin metsien jako Kälviällä suoritettiin.

Kotimetsät jaettiin kullekkin talolle omina sarkoina talon ympäriltä ja tervasmetsiin muodostettiin muutaman talon tervanpolttoruotuja, joille annettiin kullekkin palsta, niin palaneesta, kuin palamattomastakin metsästä.

Toimitus jatkui ja Pappila luopui tervas- ja Hirsimetsä osuudestaan ja sai vastaavasti suuremmat kotimetsät.

Hirsimetsä jätettiin yhteiseksi, jotta saatiin turvattua rakennus - ja laivanrakennus materiaalin saanti Pitäjässä.


Hirsimetsästä otettiin ainoastaan rakennus- ja laivanrakennuspuuta aina 1900-luvun alkuun asti ja tuota rakennuspuuta saivat pitäjäläiset vapaasti ottaa Hirsimetsästä. Perimätiedon mukaan tämä tapahtui suurina talkoina, joissa oli hevosia ja miehiä niin paljon, että "talon tarpeet" saatiin tuotua kerralla rakennuspaikalle.



Tervahautoja Hirsimetsästä on löydetty vain vajaa kymmenkunta ja suurin osa niistä on lähellä naapurin rajaa, lisäksi näitä "huonosti avatun rajan vahingossa tehtyjä ylityksiä" on tapahtunut myös niittyjen raivaamisen muodossa. Tervanpoltot on sovittu ja raivatut niityt vuokrattiin naapuri pitäjäläisille. Näistä tuli myöhemmin ns. enklaaveja, eli toisen kunnan ja - kunnassa asuvan maan omistuksia, jonkun toisen pitäjän rajojen sisällä. Nykykartoissa näitä ei enään onneksi näy, pieniä rajamuutoksia kylläkin.



1870-luvulla Hirsimetsään palkattiin ensimmäiset metsävahdit ja niitä palkattiin 1900-luvun alkupuolelle asti. Metsävahdit ainakin alkuun asuivat siellä ja saivat tarvepuun yms. lisäksi tuolloin myös pienen rahallisen korvauksen työstään. Nykyään kulkuväylät alueelle ovat olleet avoinna jo vuosikausia.

Aika muuttui ja laivat siirtyivät rautakauteen. Tervanpoltto väheni pikkuhiljaa 1900-luvulle tultaessa ja rakennuspuuta alkoi saamaan helpomminkin kuin tiettömien taipaleiden takaa Hirsimetsästä. Hirsimetsä jäi pikkuhiljaa vaille minkäänlaista käyttöä...



Muokattu lyhennetty GEOCACHING . Internet sivustolta.

Paluu 

Paluu pääsivulle


kotisivut yhdistykselle