Yhteystiedot

Alnus ry
Mastotie 10
68100 Himanka

Eskolan metsärata

 ESKOLAN METSÄRATA
(artikkeli Keskipohjanmaa n:o 71, 4.7.1922)


Kuljetussuhteiden merkitys waltion metsätaloudessa

   Waltion taloutta suunniteltaessa owat nykyään katseet entistä enemmän kohdistettuja waltionmetsiin ja metsätalouteen. Niistä odotetaan ja syyllä tukea waltakunnan toimeentulolle. Waltion metsätalouden kehittyminen waatii taas puolestaan, jotta puulle riittäwästi ilmaantuisi menekkiä, kuljetussuhteiden parantamista, sillä waltionmetsien huono sijaitsewaisuus etupäässä wedenjakajaseuduilla, latwawesien warsilla on näiden metsien woimaperäisen käytön ja hoidon suurimpana esteenä. Waikka siinä suhteessa ensisijassa uittowäylät owat mainittawat, on wiimeaikoina huomio meilläkin kääntynyt metsäratoihin, joita Keski-Euroopassa jo kauan menestyksellä on rakennettu. Metsäradoilla on suuri etu uittowäyliin nähden siinä, että niillä kuletetut puutawarat kaikki tulewat perille ja kuletus tapahtuu nopeasti, kun taas lautattaessa, etenkin pienempää puutawaraa, paljon hukkumisen kautta häwiää ja tawaran arwo jossain määrin alenee, jotapaitsi kustannusten laskeminen edeltäpäin on waikea.


Radan synty

   Keski-Pohjanmaalla omistaa waltio Keiteleen wesistön ja rautatien wälisellä alueella laajoja metsiä, joista tähän asti, kun uittowäylät owat huonot ja wetomatkat niihinkin useasti pitkät, on saatu kaupaksi pääasiallisesti wain sahapuita. Parantamalla liikenneoloja woisi kuitenkin näistä metsistä saada kaupaksi huomattawia määriä halkoja ja muuta pienempää puutawaraa. Tätä silmälläpitäen on metsähallitus ryhtynyt rakentamaan Siewin ja Kannuksen asemien wälillä olewalta Eskolan laituriwaihteelta kapearaiteista metsärautatietä Kalajoen ja Lestin hoitoalueiden waltionmetsiin, jotka alkawat 5 kilometrin matkan päässä mainitulta laituriwaihteelta ja yhtäjaksoisesti liittywät Perhon ja Kiwijärwen hoitoalueiden metsiin, käsittäen noin 170,000 ha ja sisältäen lähes 9 miljoonan kuutiometrin suuruisen puuwaraston. Toimeenpanemalla metsänhoidollisia kaswatus- ja uudistushakkauksia näissä metsissä woidaan tältä alueelta tyydyttää suurin osa Oulun radan polttopuutarpeesta.
   Neuwoteltuaan asianomaisen ministerin kanssa ryhtyi metsähallitus syksyllä 1920 walmistawiin töihin ja sittenkun waltioneuwoston kirjelmällä helmik. 9 p:ltä 1921 hywäksyi metsähallituksen ehdotuksen radan rakentamisesta on rakennustöitä tarmokkaasti jatkettu ratainsinööri W. Janssonin walwonnan alaisena, niin että rata joulukuussa 1921 walmistui liikennekuntoon Maasydämenjärwelle asti Kalajoen ja Lestin hoitoalueiden rajalle 18 kilometriä Eskolan laituriwaihteelta. Talwen kuluessa on kiskotusta jatkettu tästä wielä 4 kilometriä Takkulan sorakuopalle asti.
   Ensi kesänä on aikomus jatkaa rataa 26 km. Eskolasta olewalle Katiskajärwelle asti, sillä metsät lähempänä päärataa owat jo aikaisemmin hakatut ja wasta Maasydämen järwestä itäänpäin on hakkuuikäisiä metsiä. Radan walmistuttua näin pitkälle, jää sen kahden puolen suuria, melkein koskemattomia, etupäässä koivusekametsiä, joista metsänhoidollisesti hakkaamalla saadaan siksi suuria puumääriä, että radan jatkaminen eteenpäin wasta myöhemmin on tarpeen waatima.
   Wastaisuudessa on rata wietäwä Lestijärwen rantaan asti, minne Eskolasta on matkaa noin 50 kilometriä. Silloin tulee radalla olemaan erinomaisen suuri merkitys näiden metsien tuottoon nähden, sillä kun Eskolasta on ainoastaan 52 km Ykspihlajaan, joka on Pohjanlahden parhaimpia satamia, kannattaa näistä metsistä hakkauttaa hiomopuita, propsia, parruja y.m. puutawaraa. Myöskin yksityisten omistamista metsistä woi paikoin edullisesti ajattaa puutawaraa radalle. Siten on esim. nyt kuluneen talwen aikana ajettu metsäradalle 30 000 m3 halkoja yksityismetsistä ja tulee tällaista ajoa wastedeskin jatkumaan, josta liikenteestä radalle koituu huomattawia tuloja.
   Kuten edellisestä selwiää, on alueen metsäwarat siksi suuret, että näyttäytyi edullisemmaksi heti alussa rakentaa pysywäinen päärata, joka kykenee wälittämään suurtakin tawaraliikettä ja josta pääradasta tarpeen tullen rakennetaan wäliaikaisia haararatoja metsiin, joihin suurempia hakkuita suunnitellaan.
   Eskolan ja Lestijärwen wälinen alue on werrattain tasaista, suorikasta seutua, korkeampia mäkiä ja harjanteita ei ole. Rata onkin pääasiallisesti rakennettu soita myöten, jonka kautta huomattawampia raidetöitä on wältetty. Sensijaan kulkee rata monen puron ja ojan poikki, jonka wuoksi ensi 15 km matkalla on ollut pakko rakentaa 6 siltaa ja monta wiemäriä.


Kustannukset ja kannattawaisuus

   Wuosina 1920-21 on rataan kaikkiaan käytetty Smk. 3,790,542:98.
   Rataa suunniteltaessa on laskettu wuosittain hakattawa puutawaramäärä, joka radalla tullaan kulettamaan, nousewan n. 90,000 m3:ksi. Tosin wuotuinen lisäkaswu metsissä mainitulla alueella on melkoista suurempi, mutta ennenkuin rataa on pitemmälle jatkettu, kohtaa waikeuksia saada näin rajoitetulla alueella riittäwästi työwoimia etenkin hakkuutöihin.
   Rahtimaksuja lasketaan kertywän wuosittain noin 800,000 markkaa (90,000 m3 á 9:-) ja menot nousewan noin 400,000 markkaan, jolloin liikenneylijäämä tekee Smk. 400,000:-. Wälillisesti on radasta suurin hyöty senkautta, että kantowuokrat radan warrella olewista metsistä kohoawat ja huonommallekin puutawaralle saadaan menekkiä. Kuluneen talwen aikana joulukuun 1 päiwästä maaliskuun 31 päiwään on radalla kuletettu yhteensä 30,621 m3 halkoja ja 2,293 m3 tukkeja, piroja(?) y.m. wastaten yhteensä 409,084 mk, ja on näistä rahtimaksuina kannettu Smk. 285,885:23. Menot wäliaikaisesta liikkeestä samalta ajalta nousewat Smk. 115,302:18.


Radan merkitys

   Metsäradalla ei ole pyritty luomaan ainoastaan sinänsä kannattawaa ja toimiwaa liikeyritystä, waan on rata olewa apukeinona metsähallinnolle kyseessä olewan metsäalueen tuoton kohottamiseksi, jonka wuoksi radalla tullaan kulettamaan kaikenlaatuisia metsäntuotteita kuulukoot ne keille hywänsä ja miltä paikalta radan warrella tahansa kohtuullisella hinnalla. Metsärataliikenteestä sekä metsätöistä radan warrella tarjoutuu pysywää työtä usealle sadalle työmiehelle ja toiwottawasti radan warrelle wielä perustetaan uusia teollisuuslaitoksia, joissa näiden seutujen suuria metsäwaroja tullaan jalostamaan. Nyt jo on metsärata suuresti lisännyt tawaraliikettä Oulun radalla, kun Eskolasta päiwittäin lastataan metsäradalta kymmeniä waunuja puutawaraa edelleen kuletettawaksi Kokkolaan, Pietarsaareen ja Waasaan asti. Täten rata ei tule ainoastaan kohottamaan alueen laajojen waltionmetsien tuottoa, waan myöskin elwyttäwästi waikuttamaan näiden seutujen taloudelliseen elämään.  -  K:lehti.

(Keskipohjanmaa n:o 71, 4.7.1922)

 Paluu

 


kotisivut yhdistykselle