Alnus ry
Mastotie 10
68100 Himanka
Hirsimehtä 1 - Hirsimehtän synty:
Voimakas
Laivanrakennus - ja tervanpoltto 1700 - 1800-luvuilla "verottivat"
suuresti maakunnan metsävaroja.
Kälviällä
riehui vuonna 1766, suuri metsäpalo, joka tuhosi noin kolmanneksen
Pitäjän metsistä. Tuolloin uskottiin kestävän miespolvia,
ennenkun niissä olisi mitään hakattavaa.
Kälviä,
niinkuin Hirsimetsäkin irtautui Kokkolasta vuonna 1639 ja
Pietarsaarestakin Kokkolan mukana n. 150 vuotta aiemmin.
Omaksi
alueeksi Hirsimetsä muodostettiin vasta Isojaon aikana, tarkemmin
vuosina 1770 -1773 jolloin metsien jako Kälviällä suoritettiin.
Kotimetsät
jaettiin kullekkin talolle omina sarkoina talon ympäriltä ja
tervasmetsiin muodostettiin muutaman talon tervanpolttoruotuja,
joille annettiin kullekkin palsta, niin palaneesta, kuin
palamattomastakin metsästä.
Toimitus
jatkui ja Pappila luopui tervas- ja Hirsimetsä osuudestaan ja sai
vastaavasti suuremmat kotimetsät.
Hirsimetsä
jätettiin yhteiseksi, jotta saatiin turvattua rakennus - ja
laivanrakennus materiaalin saanti Pitäjässä.
Hirsimetsästä
otettiin ainoastaan rakennus- ja laivanrakennuspuuta aina 1900-luvun
alkuun asti ja tuota rakennuspuuta saivat pitäjäläiset vapaasti
ottaa Hirsimetsästä. Perimätiedon mukaan tämä tapahtui suurina
talkoina, joissa oli hevosia ja miehiä niin paljon, että "talon
tarpeet" saatiin tuotua kerralla rakennuspaikalle.
Tervahautoja Hirsimetsästä on löydetty vain vajaa kymmenkunta ja suurin osa niistä on lähellä naapurin rajaa, lisäksi näitä "huonosti avatun rajan vahingossa tehtyjä ylityksiä" on tapahtunut myös niittyjen raivaamisen muodossa. Tervanpoltot on sovittu ja raivatut niityt vuokrattiin naapuri pitäjäläisille. Näistä tuli myöhemmin ns. enklaaveja, eli toisen kunnan ja - kunnassa asuvan maan omistuksia, jonkun toisen pitäjän rajojen sisällä. Nykykartoissa näitä ei enään onneksi näy, pieniä rajamuutoksia kylläkin.
1870-luvulla
Hirsimetsään palkattiin ensimmäiset metsävahdit ja niitä
palkattiin 1900-luvun alkupuolelle asti. Metsävahdit ainakin alkuun
asuivat siellä ja saivat tarvepuun yms. lisäksi tuolloin myös
pienen rahallisen korvauksen työstään. Nykyään kulkuväylät
alueelle ovat olleet avoinna jo vuosikausia.
Aika muuttui ja
laivat siirtyivät rautakauteen. Tervanpoltto väheni pikkuhiljaa
1900-luvulle tultaessa ja rakennuspuuta alkoi saamaan helpomminkin
kuin tiettömien taipaleiden takaa Hirsimetsästä. Hirsimetsä jäi
pikkuhiljaa vaille minkäänlaista käyttöä...
Muokattu lyhennetty GEOCACHING . Internet sivustolta.